Näin on tullut rakkaat lukijani astella alttarille ja tärisen sohvan kulmalla jännityksestä.
Paljon stressiä ja sydämentykytystä. Seuraavan kerran kun kirjoitan, on yksi luku elmästä päättynyt ja uusi kirja auennut.
Kiitos teille kaikille tuesta ja palataan asiaan hääkuvien kera <3
perjantai 27. kesäkuuta 2014
perjantai 20. kesäkuuta 2014
Juhannustaikoja morsiamen kasvoille....
Kävin toissapäivänä Schrammekin Mini Peel- yrttikuorinnassa Kauneushoitola TeeKoossa. Menin sinne häämeikkaajani pyynnöstä, ihoni oli todella huonossa kunnossa ja epätasainen. Olin aiemmin lukenut Green Peel hoidosta ja hieman kauhistuin iltaa ennen hoitoa lopputulemasta sillä tuota hoitoa on kolme eri vahvuutta. Tuo Green Peel on niistä vahvin ja parantuminen vie viikon verran, ihon kuoriutuessa pois. Aurinkoa pitäisi välttää pari kuukautta ja vaatii omat hoitotuotteensa.
Aikani oli todella aikaisin, viikon ainoana vapaa päivänä, klo 6.30. Mennessäni sinne esitin huoleni Kosmetologi Tytille, joka muuten sattuu olemaan tulevien kälyjeni serkku, että tehtäisiinkö minulle se kaikista vahvin hoito.
Noh, huoleni oli turha, hän oli suunnitellut sen miedoimman version, sillä kasvoni eivät olleet niin toivottomassa kunnossa, vain tukkeutuneita ihohuokosia ja hormonien aiheuttamia näppyjä.
Lämmin viltti päälle, rauhoittavaa luonnonomaista musiikkia taustalle ja puhdasta rauhaa....
Hoito itsessään on suhteellisen mukava, lievää polttelua tuntui naamassa loppuvaiheessa ja kesti noin 1½h, sillä hän siisti myös kulmakarvani samalla käynnillä. Ainoa ikävä asia käynnissä oli mustapääraudan käyttö ja se helvetillinen kipu :D Mutta, se on kyllä metka laite ja kävelin ensitöikseni matkalla linja-autolle kotimatkalla ostamaan sellaisen kotiinkin. Onpahan hygieenisempi vaihtoehto naaman puristelulle.
Oma ihoni oli siis ennen hoitoa todella epätasainen, nenän huokoset olivat aivan tukossa, kuten leuassa, otsassa ja poskissakin...Hoidon jälkeen noustessani pöydältä katsoin itseäni peilistä ja vaikka naama hieman pikkuisen punotti, näki siitä selkeän eron ja mikä parasta, sen myös tunsi. Iho oli silkkisen pehmeä ja tasainen. Ei tukkeutuneita huokosia.
Hoidon tekopäivänä ei saanut naamaan laittaa mitään, ei edes vettä ja aurinkoa tuli vältellä, sillä iho olisi alttiimpi maksaläiskille ja palamiselle ja iholle oltiin laitettu hoitoampulli, jonka tulisi vaikuttaa kaikessa rauhassa, jotta iho uudistuu mahdollisimman paljon. Iltaa kohden alkoi punaisuus, mistä tiesin kyllä ja naama tuntui ollessa siltä, että olisi palanut auringossa ja kun sormilla koski, tuntui kuin sormenpäät olisi olleet täynnä pistäviä neuloja. Nukkuminen oli hieman hankalaa, kun aina tyynynkulma painoi. Suhteellisen hyvin kuitenkin yöni nukuin :)
Edelleen olen tyytyväinen ihooni, se on on väriltään paljon kirkkaampi ja hyvävointisen näköinen. Suosittelen kaikille morsioille lämpimästi ja eipä tuota turhaan kutsuta Morsianhoidoksi :)
Hinta riippuu liikkeestä ja paikkakunnasta. Itse maksoin suhteilla 70e, muuten olisi ollut 85-100e. Kohtuu kallista, mutta mitäpä moresian ei sen tärkeimmän päivän eteen tekisi :)
Tänään alkoi kolmen viikon loma ja......
Iik... Ensi viikolla tähän aikaan mä olen jo Rouva R <3
Hurjan hauskaa Juhannusta teille rakkaat lukijat <3
Aikani oli todella aikaisin, viikon ainoana vapaa päivänä, klo 6.30. Mennessäni sinne esitin huoleni Kosmetologi Tytille, joka muuten sattuu olemaan tulevien kälyjeni serkku, että tehtäisiinkö minulle se kaikista vahvin hoito.
Noh, huoleni oli turha, hän oli suunnitellut sen miedoimman version, sillä kasvoni eivät olleet niin toivottomassa kunnossa, vain tukkeutuneita ihohuokosia ja hormonien aiheuttamia näppyjä.
Lämmin viltti päälle, rauhoittavaa luonnonomaista musiikkia taustalle ja puhdasta rauhaa....
Hoito itsessään on suhteellisen mukava, lievää polttelua tuntui naamassa loppuvaiheessa ja kesti noin 1½h, sillä hän siisti myös kulmakarvani samalla käynnillä. Ainoa ikävä asia käynnissä oli mustapääraudan käyttö ja se helvetillinen kipu :D Mutta, se on kyllä metka laite ja kävelin ensitöikseni matkalla linja-autolle kotimatkalla ostamaan sellaisen kotiinkin. Onpahan hygieenisempi vaihtoehto naaman puristelulle.
Oma ihoni oli siis ennen hoitoa todella epätasainen, nenän huokoset olivat aivan tukossa, kuten leuassa, otsassa ja poskissakin...Hoidon jälkeen noustessani pöydältä katsoin itseäni peilistä ja vaikka naama hieman pikkuisen punotti, näki siitä selkeän eron ja mikä parasta, sen myös tunsi. Iho oli silkkisen pehmeä ja tasainen. Ei tukkeutuneita huokosia.
Hoidon tekopäivänä ei saanut naamaan laittaa mitään, ei edes vettä ja aurinkoa tuli vältellä, sillä iho olisi alttiimpi maksaläiskille ja palamiselle ja iholle oltiin laitettu hoitoampulli, jonka tulisi vaikuttaa kaikessa rauhassa, jotta iho uudistuu mahdollisimman paljon. Iltaa kohden alkoi punaisuus, mistä tiesin kyllä ja naama tuntui ollessa siltä, että olisi palanut auringossa ja kun sormilla koski, tuntui kuin sormenpäät olisi olleet täynnä pistäviä neuloja. Nukkuminen oli hieman hankalaa, kun aina tyynynkulma painoi. Suhteellisen hyvin kuitenkin yöni nukuin :)
Edelleen olen tyytyväinen ihooni, se on on väriltään paljon kirkkaampi ja hyvävointisen näköinen. Suosittelen kaikille morsioille lämpimästi ja eipä tuota turhaan kutsuta Morsianhoidoksi :)
Hinta riippuu liikkeestä ja paikkakunnasta. Itse maksoin suhteilla 70e, muuten olisi ollut 85-100e. Kohtuu kallista, mutta mitäpä moresian ei sen tärkeimmän päivän eteen tekisi :)
Tänään alkoi kolmen viikon loma ja......
Iik... Ensi viikolla tähän aikaan mä olen jo Rouva R <3
Hurjan hauskaa Juhannusta teille rakkaat lukijat <3
lauantai 14. kesäkuuta 2014
Polttarit 7.6
Sain kuulla jo muutama kuukausi sitten että polttarini olisivat 14.6. Tämä siitä syystä, että koska tuohon aikaan töissä olisi kova kiirus, osaisin varoittaa pomoa pyytämällä vapaata valmiiksi.
Kun sain työvuorolistat, en edes tajunnut katsoa sinne asti listoja että onko mulla vapaata. Sitten se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta viime viikon maanantaina, mähän olen silloin töissä ja iski pienoinen paniikki päälle.
En vain tiennyt että likat oli juoninut mun pääni menoksi viime viikon lauantaille polttarit. Tämä siitä syystä että miehen polttarit ovat tänään ja se oli ainoa mahdollisuus kun pojille aikataulut yhteen passasi.
Tuo lauantai 7.6 starttasi perinteisesti aamulla ennen kahdeksaa pojan herätessä aamulla. Ehdin juuri juoda kupposen kahvia hädin tuskin huiviin kun ovikello soi vähän ennen kymmentä. Siellä oli tuleva kälyni, toinen kaasoistani. En ajatellut asiaa mitenkään kummalliseksi sillä välillä hän tulee hakemaan lapset noihin aikoihin isomummon luokse kyläilemään. Avasin siis oven ihan normaalisti, pahoittelin kaaosta ja menin takaisin koneelle istumaan. Sitten kaasoni kysyi että miksi kuvittelin hänen tulleen ja taisin vastata että enpä oikeastaan tiedä ja siinä samassa hän sujautti käteeni lapun jossa käskettiin pakata mukaan meikit, pesutarvikkeet, bilevaatteet,käsilaukun ja mukavat kengät jalkaan joilla voi kävellä ja hipata :)
Karmee paniikki päälle, aikaa oli vartti ja mä tunnetusti en voi sietää kiirettä ja sitä että pitäisi etukäteen miettiä mitä tahdon illalla pistää päälle. Stressi iski ja taisin hieman kiukuta miehellekin siinä sivussa :)
Kamat kassiin ja menoksi.
Saavuimme Meriturvalle aamupalalle ja siellä odottivat anoppi 1., molemmat isosiskoni ja mieheni siskot. Hieman kauhistutti sillä ehdin jo pelästyä että naiset laittaa mut sukeltamaan...
Näkymät ei ehkä kauniit, mutta seura sitäkin parempi :)
Tonne mä pelkäsin likkojen pakottavan mut...
Skumppaa ja mansikoita <3
Aika pian aukesi skumppapullo ja aamu oli kruunattu. Paljon puuttui porukasta ja se toki hieman harmitti. Toinen kaasoista oli Jorvissa kummipoikani kanssa, kyyn purtua poikaa kaulaan. Yksi kavereista sairaalassa ja muut olivat töissä, päivän vaihduttua viikkoa aiemmaksi. Polttariporukka oli siis tällä kertaa sukulaispainotteinen. Anoppi katosi johonkin kesken kaiken ja ihmettelin sitä hieman mutta sanoi tulevansa takaisin.
Tästä hyppäsimme autoon ja kävimme hakemassa autolle kuskin. Siitä matka jatkui kohti Lohjansaarta ja tässä vaiheessa jo arvuuttelin, olemmeko menossa siskoni luokse saunomaan. Ajoimme risteyksen ohi ja ihmettelin mihin helkkariin likat on mua viemässä.
Saavuimme Alitalon omenaviinitilalle. Vastaan meitä tuli tervehtimään parkkipaikalle ihana hauva, joka piti meistä huolta koko ajan kun siellä olimme. Muun muassa himoitsemalla juustoja lautaselta :D
Näkymä parkkikselta omenapuutarhaan...
Tässä vaiheessa aamua maistui kahvi viinin rinnalla.
Maistelimme hieman omenaviinejä ja juttelimme niitä näitä. Ehdottomaksi voittajaksi nousi Aapo-viini, makea omena-karviaisviini ja sitä ostettiin iltaa varten mukaan. Tässä vaiheessa molemmat siskoni lähtivät johonkin ja taas ihmettelin huulipyöreänä, että mitäs helvettiä. Kaikki mun vähäisetkin juhlijat lähtee johonkin... Löytyipä myös sieltä pihasta mun ehdoton lempikukkanenkin ja vielä häiden teemavärissä <3
Morsio poseeraa viimeisen päälle :)
Matka jatkui siis kolmen tulevan kälyni seurassa ja viininmaistelun jälkeen käytiin hakemassa myymälän puolelta tuota ihanaa Aapo viiniä joista yksi pullo tuhottiin kävely matkalla seuraavaan etappiin... Mutta koska kukaan meistä ei ollut oikein mestarisuunnistaja, niin tulipahan eksyttyä matkalla. Meidän piti suunnistaa laiturille, josta meidät napattaisiin veneen kyytiin ja koska lähdimme yhdestä risteyksestä hieman väärään suuntaan, päädyimme jonkun mökkiläisen yksityiselle laiturille. Koitimme kyllä huudella kovin, että olemme siellä ja pahoittelimme tilannetta, mutta kukaan ei vastannut. Kaasoni soitti meille kyydin siihen laituriin ja johan sitten tuli mökin omistajakin kyselemään miksi hänen maillaan olemme. Ajattelin kuitenkin hieman keventää kireää tunnelmaa ja kerroin että kyse on polttareistani ja että eksyimme ja se tuntui olevan jäänrikkoja tässä tapauksessa. Tontin omistaja toivotti hyvät polttari-illat ja lähti naureskellen takaisin mökkiinsä. Hyppäsimme Anoppini ja Appiukkoni veneen kyytiin josta matka jatkui minulle vielä tuntemattomaan paikkaan.
Saavuimme Aurlahden rantaan, josta jatkui kävelymatka kohti Gasthaussia, paikallista "hotellia". Anoppi jäi vielä matkasta ja taas sitä ihmettelin jo pikku hiljaa kiukkuisena että mitä tää nyt oikeen on kun porukka hävii ja tulee takas ja sit taas hävii... Pääsimme Gasthaussille ja siellä odottivat siskoni ja olin taas hetken tyytyväinen. Saunoimme, höpöttelimme, joimme, söimme ja pidimme hauskaa upeassa auringonpaisteessa. Anoppi tuli takaisin ja toi mukanaan myös toisen anoppini kuokkimaan, siinä meitä oli kaksi entistä ja yksi tuleva Rouva R. Loistanopit, rakastan teitä! <3Sain myös houkuteltua entisen kaasoni mukaan, sillä ikävöin häntä, Se kruunasi iltani.
En ole tainnut sanoakaan että otin pidennyksen hiuksiin :)
Minä ja Rakas Ystäväni <3
Tässä vaiheessa kuvamateriaali muuttuu julkaisukelvottomaksi, enkä halua nolata ketään läheisistäni :D Kansiosta löytyisi yksi ihana kuva minusta ja anopeistani, mutta en viitsi sitä julkaista ilman heidän lupaansa. <3
Gasthaussilta lähdimme kohti keskustaa ja torilla selvisi, että olemme menossa katsomaan Kolmatta naista. Kaasoni oli ollut yhteydessä Kolmannen Naisen manageriin ja koittanut buukata mut niiden kanssa lavalle ja luojan kiitos, se ei ollut sopinut :)
Ennen kolmatta naista esiintyi Rudirok, joka veti aika hyvän keikan. Pidin siitä itseasiassa enemmän, Kolmas Nainen oli pettymys. Ne tuli lavalle, veti biisit ja lähti pois. Ei mitään välispiikkejä, ei mitään.
Keikalta olisi monen monta hyvää kuvaa, mutta kuten todettu, ne eivät ole julkaisukelpoisia :D
Tämä kuva lienee kertova pelikunnosta tuossa vaiheessa iltaa :D
Oliskos pitänyt lähteä nukkumaan? :D
Tästä lähdimme kohti iskelmäbaaria, josta sain kuulla matkalla, että siellä esiintyy Meiju Suvas. Baari on yleensä hyvin hiljainen, eikä karaokeen tai tiskille tarvitse juurikaan jonottaa. Siinä aikamme lauleskelimme karaokea ja nautimme hyvästä fiiliksestä....
Ben E. King - Stan By Me <3
Jamma-Jammaaaaa.... :D
Sitten tuli Meijun vuoro astua lavalle ja mitä mitä.... Hän kutsuu minut lavalle.... Rakas kaasoni/kälyni oli sitten sopinut minulle yhteislaulun Meijun kanssa :D
Se on metka tunne kun astut lavalle ja tunnet hyytyväsi totaalisesti. Sanat takertuu kurkkuun, etkä saa suustasi mitään fiksua ulos. Siinä hän kyseli milloin on hääpäivä, mikä on miehen nimi jne... Ja sitten hän pyysi minua laulamaan miehelleni "Pure Mua". Tuttu kappale, mutta kun sain mikin naaman eteen, hyydyin täysin :D
Tästä olis erittäin huvittava kuvasarja kuinka mä tuijotan kameraan kuin peura ajovaloissa, siis aivan totaalisulaminen :D Loppuvaiheessa kertsi sitten muistuikin mieleen ja sitä mä sitten laulelin Meijun rinnalla....
Apua,apua, apua.... Jos mä pistän silmät kiinni, ni tää ei oo totta!!
"Pure korvaan mua, en elä ilman suaaaaa...."
Tämän jälkeen, päätimme lähteä snägärin kautta nukkumaan, päivä oli ollut pitkä ja hauska, mutta kello kahdelta tahtoo jo painaa päänsä tyynyyn ja päästä oman rakkaan viereen. Monen monta hauskaa tarinaa ja juttua jäi kertomatta, mutta jääköön ne salaisuuksiksi....
Iik... 13 päivää häihin!!!
Kun sain työvuorolistat, en edes tajunnut katsoa sinne asti listoja että onko mulla vapaata. Sitten se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta viime viikon maanantaina, mähän olen silloin töissä ja iski pienoinen paniikki päälle.
En vain tiennyt että likat oli juoninut mun pääni menoksi viime viikon lauantaille polttarit. Tämä siitä syystä että miehen polttarit ovat tänään ja se oli ainoa mahdollisuus kun pojille aikataulut yhteen passasi.
Tuo lauantai 7.6 starttasi perinteisesti aamulla ennen kahdeksaa pojan herätessä aamulla. Ehdin juuri juoda kupposen kahvia hädin tuskin huiviin kun ovikello soi vähän ennen kymmentä. Siellä oli tuleva kälyni, toinen kaasoistani. En ajatellut asiaa mitenkään kummalliseksi sillä välillä hän tulee hakemaan lapset noihin aikoihin isomummon luokse kyläilemään. Avasin siis oven ihan normaalisti, pahoittelin kaaosta ja menin takaisin koneelle istumaan. Sitten kaasoni kysyi että miksi kuvittelin hänen tulleen ja taisin vastata että enpä oikeastaan tiedä ja siinä samassa hän sujautti käteeni lapun jossa käskettiin pakata mukaan meikit, pesutarvikkeet, bilevaatteet,käsilaukun ja mukavat kengät jalkaan joilla voi kävellä ja hipata :)
Karmee paniikki päälle, aikaa oli vartti ja mä tunnetusti en voi sietää kiirettä ja sitä että pitäisi etukäteen miettiä mitä tahdon illalla pistää päälle. Stressi iski ja taisin hieman kiukuta miehellekin siinä sivussa :)
Kamat kassiin ja menoksi.
Saavuimme Meriturvalle aamupalalle ja siellä odottivat anoppi 1., molemmat isosiskoni ja mieheni siskot. Hieman kauhistutti sillä ehdin jo pelästyä että naiset laittaa mut sukeltamaan...
Aika pian aukesi skumppapullo ja aamu oli kruunattu. Paljon puuttui porukasta ja se toki hieman harmitti. Toinen kaasoista oli Jorvissa kummipoikani kanssa, kyyn purtua poikaa kaulaan. Yksi kavereista sairaalassa ja muut olivat töissä, päivän vaihduttua viikkoa aiemmaksi. Polttariporukka oli siis tällä kertaa sukulaispainotteinen. Anoppi katosi johonkin kesken kaiken ja ihmettelin sitä hieman mutta sanoi tulevansa takaisin.
Tästä hyppäsimme autoon ja kävimme hakemassa autolle kuskin. Siitä matka jatkui kohti Lohjansaarta ja tässä vaiheessa jo arvuuttelin, olemmeko menossa siskoni luokse saunomaan. Ajoimme risteyksen ohi ja ihmettelin mihin helkkariin likat on mua viemässä.
Saavuimme Alitalon omenaviinitilalle. Vastaan meitä tuli tervehtimään parkkipaikalle ihana hauva, joka piti meistä huolta koko ajan kun siellä olimme. Muun muassa himoitsemalla juustoja lautaselta :D
Matka jatkui siis kolmen tulevan kälyni seurassa ja viininmaistelun jälkeen käytiin hakemassa myymälän puolelta tuota ihanaa Aapo viiniä joista yksi pullo tuhottiin kävely matkalla seuraavaan etappiin... Mutta koska kukaan meistä ei ollut oikein mestarisuunnistaja, niin tulipahan eksyttyä matkalla. Meidän piti suunnistaa laiturille, josta meidät napattaisiin veneen kyytiin ja koska lähdimme yhdestä risteyksestä hieman väärään suuntaan, päädyimme jonkun mökkiläisen yksityiselle laiturille. Koitimme kyllä huudella kovin, että olemme siellä ja pahoittelimme tilannetta, mutta kukaan ei vastannut. Kaasoni soitti meille kyydin siihen laituriin ja johan sitten tuli mökin omistajakin kyselemään miksi hänen maillaan olemme. Ajattelin kuitenkin hieman keventää kireää tunnelmaa ja kerroin että kyse on polttareistani ja että eksyimme ja se tuntui olevan jäänrikkoja tässä tapauksessa. Tontin omistaja toivotti hyvät polttari-illat ja lähti naureskellen takaisin mökkiinsä. Hyppäsimme Anoppini ja Appiukkoni veneen kyytiin josta matka jatkui minulle vielä tuntemattomaan paikkaan.
Saavuimme Aurlahden rantaan, josta jatkui kävelymatka kohti Gasthaussia, paikallista "hotellia". Anoppi jäi vielä matkasta ja taas sitä ihmettelin jo pikku hiljaa kiukkuisena että mitä tää nyt oikeen on kun porukka hävii ja tulee takas ja sit taas hävii... Pääsimme Gasthaussille ja siellä odottivat siskoni ja olin taas hetken tyytyväinen. Saunoimme, höpöttelimme, joimme, söimme ja pidimme hauskaa upeassa auringonpaisteessa. Anoppi tuli takaisin ja toi mukanaan myös toisen anoppini kuokkimaan, siinä meitä oli kaksi entistä ja yksi tuleva Rouva R. Loistanopit, rakastan teitä! <3Sain myös houkuteltua entisen kaasoni mukaan, sillä ikävöin häntä, Se kruunasi iltani.
Tässä vaiheessa kuvamateriaali muuttuu julkaisukelvottomaksi, enkä halua nolata ketään läheisistäni :D Kansiosta löytyisi yksi ihana kuva minusta ja anopeistani, mutta en viitsi sitä julkaista ilman heidän lupaansa. <3
Gasthaussilta lähdimme kohti keskustaa ja torilla selvisi, että olemme menossa katsomaan Kolmatta naista. Kaasoni oli ollut yhteydessä Kolmannen Naisen manageriin ja koittanut buukata mut niiden kanssa lavalle ja luojan kiitos, se ei ollut sopinut :)
Ennen kolmatta naista esiintyi Rudirok, joka veti aika hyvän keikan. Pidin siitä itseasiassa enemmän, Kolmas Nainen oli pettymys. Ne tuli lavalle, veti biisit ja lähti pois. Ei mitään välispiikkejä, ei mitään.
Keikalta olisi monen monta hyvää kuvaa, mutta kuten todettu, ne eivät ole julkaisukelpoisia :D
Tämä kuva lienee kertova pelikunnosta tuossa vaiheessa iltaa :D
Tästä lähdimme kohti iskelmäbaaria, josta sain kuulla matkalla, että siellä esiintyy Meiju Suvas. Baari on yleensä hyvin hiljainen, eikä karaokeen tai tiskille tarvitse juurikaan jonottaa. Siinä aikamme lauleskelimme karaokea ja nautimme hyvästä fiiliksestä....
Sitten tuli Meijun vuoro astua lavalle ja mitä mitä.... Hän kutsuu minut lavalle.... Rakas kaasoni/kälyni oli sitten sopinut minulle yhteislaulun Meijun kanssa :D
Se on metka tunne kun astut lavalle ja tunnet hyytyväsi totaalisesti. Sanat takertuu kurkkuun, etkä saa suustasi mitään fiksua ulos. Siinä hän kyseli milloin on hääpäivä, mikä on miehen nimi jne... Ja sitten hän pyysi minua laulamaan miehelleni "Pure Mua". Tuttu kappale, mutta kun sain mikin naaman eteen, hyydyin täysin :D
Tästä olis erittäin huvittava kuvasarja kuinka mä tuijotan kameraan kuin peura ajovaloissa, siis aivan totaalisulaminen :D Loppuvaiheessa kertsi sitten muistuikin mieleen ja sitä mä sitten laulelin Meijun rinnalla....
Tämän jälkeen, päätimme lähteä snägärin kautta nukkumaan, päivä oli ollut pitkä ja hauska, mutta kello kahdelta tahtoo jo painaa päänsä tyynyyn ja päästä oman rakkaan viereen. Monen monta hauskaa tarinaa ja juttua jäi kertomatta, mutta jääköön ne salaisuuksiksi....
Iik... 13 päivää häihin!!!
perjantai 6. kesäkuuta 2014
...Sneak Peak pt2...
Vihdoin olen saanut aikaiseksi otettua kuvan uudesta mekosta... Tai noh, en mä mitään kuvaa ottanut, vaan mun tytär....
TATTADADATTATAAAAAA......
Kuva ei anna todellakaan oikeutta tälle ihanalle mekolle... <3
Huomenna jutellaan tulevasta kakusta :)
KÄÄÄÄÄK....21 päivää jäljellä!!!!
TATTADADATTATAAAAAA......
Kuva ei anna todellakaan oikeutta tälle ihanalle mekolle... <3
Huomenna jutellaan tulevasta kakusta :)
KÄÄÄÄÄK....21 päivää jäljellä!!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)